Mä en tilannut tätä alakuloa takasin. Kutsumatta tuli. Eikä osallistu piirullakaan kotihommiin. Päintoisin! En edes juuri saa kiinni päällintä. Päällimmäistä joka alakulottaa. On niin monta, eikä lie yhtään pätevää. Bara blah. Jutut joilla päivät täyttyy, tuntuu pötköltä tapahtumia joissa touhuan. Kunhan jotain. Lähipäivät on ollut - liukastumisia. Päätin kuitenkin huomionarvoa antaa vain hyvimmille tapahtumille.
- Isopikku on saanut kaverin tai muutaman. Ollut synttäreilläkin jo. :)
- Pienipikku on ratsastanut ekan kerran ja vielä ISOLLA hevosella!! Pieni-iippo on sitä mieltä, jotta alkaa harrastaa ratsastusta ja tennistä... !? =D (olen iltarukoukseen lisännyt kasinoarpavoiton ;)
- Pihaperhonen on ystävä. Se jotenkin liihottaa heti paikalle, kun happeudun. Ja siinä se on. Seurailee mua seurailemassa sitä. :) Olen aivan lumoutunut perhoista. Ollut aina. :))
- Join kahvia suihkussa. En vaan lakkaa tykkäämästä siitä puuhasta. Avot. :)
- Löysin sielusörkötinblogin, joka puhuttelee. Annan sen puhella. Ja kuuntelen. :)
- Maalasin terassinaidan- ja sen tolpan siihen päätyyn. Homma vähän riistäytyi käsistä, kun huomasin seuraavaksi paikkomaalaavani hirsitalon seiniä lapsen vesiväripensselillä! =D Tuntui taas vaan kuplivan kivalta se. :)
- Pesin vähän ikkunoita. Viimein. Mutta vain tuolta ulkoa kaikilla pitkillä hommeleilla. Ei tarvinnu kiivetä tikaksille. Olin reipas! :)
- Heräsin (taas) purkka liimautuneena itteeni. Sitä oli kainalossa ja kaulassa ja rinnalla ja vähän poskessa. Ei ole mitään mielikuvia miten kummassa!? =) Mutta sekin oli ihan hauskaa. :)
- Kaiken kukkuksi olen kuunnellut tsiljoonasti iippojen kanssa mun tän kesän lempparia juutuupista. Pölhöintä on kuitenki, jottei se koskaan mene niin. Koskaan ei ole tekemätöntä. Olevinaan ehdi olla.
Korvan taakse on kerrottu neuvoja ja mielipidekiteitä. Meinaa hukkua oma ääni-intuitio. Meinaa hukkua asiat. Meinaa hukkua toisinaan koko tyttönainen kutsumattoman vieraan virityksiin. Piikkimatolla mietin, etten mieti enää. Että eniten keskityn viemään punaruutupussin sisältöineen pienelle kummiprinsessalle ensi viikonloppuna! Meinaan nuuhkia sen vauvanukkaposkia ainakin kolmesataavuotta! Ainakin! =)
Miksi muuten naapureiden ei kuulu muuttaa mukana, kun vaihdetaan paikkakuntaa?? Pitäisi lakimuutos hoitaa! Alan ihmisiä vielä! ;P
4 kommenttia:
Elämän vuoristorataa täälläkin. Vaan miksei me koskaan olla samassa naamavaunusa? Mie yritän yhyttää, vaankö ei...
No luinki. :(
Mietin jo,
jotta ostan junalipun
sinne
ja tulen kylälle!
Jos tarkootat
sitä avaruuspuhelua,
ni taitaa uupua koneesta.
Taas.
(ja kaikki muut tekosyyt :( )
On ollu aamuisin niitä
OMG-tapaamisia
tän pään kanssa.
Ja loput aamuista
hippaan sirkusta,
kun yritän saada
kaksi iippoa koulukyytiin
ajoissa.
(ja kaikki lisätekosyyt ;)
Still MISS YOU SUGAR!!!
Mulla on sellanen tapa, että tiukassa paikassa laitan ulkokorvat kiinni ja kuuntelen sisäkorvalla sydämen ääntä. Hiljakseen juttelee. 42 kertaa minuutissa. Ja siinä sivussa kuulee kun hiljaisuus tulee luo... ja aina joskus kuuluu sitten ääniä. Tai ei oikeestaan ääniä vaan tuntuu tunne siitä, että olen. Ei muuta. Ja suurin piirtein kerran kuussa siitä seuraa että oivallan jotain, joka helpottaa.
Meillä
ellen ole yksin
on oltava miltei kuulematon,
jotta kykenee
kuulemaan
sisäkorvalla ainoastaan.
Italialaistyyppinenratkaisu
olemme perheenä.
Kuten olen
todennut väsyyn
saakka.
Mutta
heti
kun mahdollisuus
on läsnä,
kuuntelen ainoastaan
sisäkorvalla.
Sydäntä.
Intuitiolla maustettuna. :)
Lähetä kommentti