Joskus neulomisen sijaan tuntuu tarpeellisemmalta pelkästään törkkiä puikuloilla lankakerärullia! Ihan vaan siksi koska!! Eipä sillä, jotta siitä valmista syntyisi. Tai mitään muutakaan. Mutta helpottaa saattaa hetkeksi puristusta. Tai mitävaanjotain. Hetken rauhahetken tyrkkäsee raiteiltaan odottamaton. Muuten kaikki oli tänään paremmin. Isoinsuuri kiitos kuuluu takuulla Mukava Rouvalle kahvihetkestä rauhallisuudessa. Hurjan helpolta lämpimältä tuntui vaihtaa ajatusviivoja. :) Toisen ajatuskiitoksen viskon tuonne naapuri-isäntään, kun vei iipot tutustumaan paikalliseen junnujen korishommaan. Isoiippo innostui ja ensikertaa hihkui pituuttaankin! =) (edelleen kysellään, jotta miten näin tappiäidistä on venähtänyt tuollaiset piiiiiiiitkät pojankönkäreet!! =) edelleenkään en todellakaan tiedä! ;D)
Hilma kuvittelee harjoittavansa suuremman asteen meditaatiointia tuijottamalla hievahtamatta ovikahvoja. Voin nähdä ajatuskuplat huoliryppyjen yläpuolessa. Tyhjiä ovat. ;D Ja täynnä luonnetta kuitenkin! :)
Ja vaikka kiiru-illan päätteeksi otsalohkareen takana rimpuili särki ja ihmisasia kiristi, niin hymyilemättä en iltapalailevasta pienipikusta ohi päässyt. Voi kimpura mikä rakkaudenpullistuma on se!! Huakaus! Ja se toine pikkase vielä isompipikku! Pidempi huakaus! :))
Huomenna jotai muuta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti