Ikävän syli on ehdoton.

Matkalla viemään ja takaisin...

Viime viikolla ajettiin sovitun mukaan puoleen väliin viemään Iipot. Edeltävän viikon oli ollut taas luopumisen tuska. Aivan hullua! Kun isäviikonloput ovat harventuneet matkan tähden, olen tottunut tähän, jotta pikut ovat kotona. Vaikka menneessä oma aika oli korvaamatonta jaksamisen kannalta, niin olen lakannut kaipaamasta sitä niin. Kun pienet olivat isällään, mulla oli vain ikävä. Jo viedessä. Saati hakiessa.
Lapsilla oli ihana iskäläreissu. Siellä pieniveli oli oppinut konttaamaan ja soittamaan puhelimen soittoääniä. :) Kertoivat hassuja kommelluksia, mitä pieni jo osaa. Tuntui kivalta huomata tunneside veljesten puolelta. Toivon että tunne pysyy ja kasvaa, vaikka ikäeroa onkin.

Ikävä on kuin aita.

Matkatekemistä.

Ohikiitävää.

Kuskina Rakkaus :)

Itsenäisyyspäivän iltana kaivoin postilaatikon lumipeitteen alta. Oltiin unohdettu noutaa posti ja paketin kulma oli ensimmäisenä ylimpänä. Ilman odotusta tuntuu koskettavalta liikuttavalta tunneryöpyltä kuoria papereiden sisältä Runokirja, joka on Ystäväihmisen omakirjoitus! Pysähtyi kaikki muu tekeminen, neule jäi kesken makaamaan sohvannojaan, kahvinkeitin unohtui napsauttaa päälle. Minä istuin takki päällä eteisenmatolla lukemassa ja lukemassa. huokaus. :) Kaunein nöyrin kiitos Una! Etpä tiedä kuinka onnellisentytön sait minusta esiin yllätykselläsi!

Suomen 95-vuotis Itsenäisyyspäivä.

Sinisiä... 

... sinivalkoisia... 

Unanen yllätti postilla! =)

Kannesta kanteen ja alusta lukien. 

Vaikka olin ilman lapsivastuuta neljä yötäpäivää, en saanut riviäkään kirjoitettua itse. Luin kyllä plokia, mutten omaa. Luin muutamaa oikein kauan. Pitkältä saakka. Koskettavia asioita, inhimillisiä tunteita, elettyä  elämää muualla Suomesta. Ulkosuomalaisuudesta kolmessa eri maassa. Lasten kanssa ja ilman.
Vaikka olenkin Suomessa, tunnen toisinaan olevani muualla. Siksi vain, että ihmiseni on siellä - etelässä. Puolitoista vuotta tähän on mennyt, että viimein tunnen silti olevani kotona nyt. hymyilyttää kynttilän valossa :)

Kolme yötä kunnes tulee uusi perheenjäsen. =)) Kaksi viikkoa kunnes tulee joulupukki. ;) Viisitoista askelta kunnes saan kahvimukiin lisää tuoretta kahvia. :)

Vapaapäivänä neuloiltua... :)