Oltiin kriisipaikassa. Vietiin apurouvalle suklaata. Kiitokseksi ja joulunterveeksi. Olen laulanut tänään monesti sen mitä lasten kanssa jo vuosia. =)) Ja vaikka osaankin Oikein, niin tuo on kovalevyllä ja hymyilyttää, ni sitä siksi. :) Urpoo... =)
Kriisipaikassa meni tunti reilu. Kotipihasta lähtöasennossa ehdotin, notta sanotaan jotain vaan ja nyt ei kyllä aleta kaivelemaan Kriisiä, ettei mee taas loppu päivä niissä kuvissa ja tunnelmissa! Ei tehty niin. Mutta silti meni ihan ookoo. Jotenkin armollisesti. Ajattelevasti. Paremmasti kuin viime. Heittämällä! Kerroin tuntemuksia. Painiotteita joilla yritän selättää kipuajatukset. Kerroin inhosta ajatusta kohtaan, että oltiin niin lähellä Valkoista. Ihan hitsi millin päässä. Ja että tuo meni pilas kaiken. Että SEN faktan kanssa on kyllä töitä tehtävä. Paljosti!
Saatiin kuulla salaisuus. "Ei ole olemassa mitään Täysin Valkoista." Kaikissa suhteissa on joku kipupiste. Jos ei tämä niin joku muu. Aina. Jos yhteistä tietä on pitkästi takana. Sanoi kymmenien vuosien kokemuksella. Eikä yhtään katkerasti. Tai ivakkaasti. Ainoastaan lohduttaen totesi. Ja vaikka kielsin uskomasta, niin se helpotti. Ajatus ettei täydellisyyttä ole. Ei kymmenissä vuosissa elä pelkkä täydellisyys. :) Öö. Saankohan hymyillä tälle?!
Kattelin vanhoja joulukuvia. Toissa vuonna oltiin Erikodissa. Viime vuonna eri. Ja tänä vuonna hirsitässä. En kaksi vuotta sitten MILLÄÄN olisi uskonut, jotta näin! En millään!! Elämä on - nyt. Eikä mitenkään voi tietää mitä huominen antaa yllätyksenä. Hyvääpahaa. Mitävaan. Mutta elämä On. Nyt. :) Ja minä olen tässä. Nyt. :))
Meinaan ceevitaminoittaa itseminut. Tehdään tänään ja huomenna joulusiivous Hermannin kanssa. Haetaan kuusi. Minä teen tonttuhommat osaltani. Hoo paistaa joulutorttuja ja minä vien joulutervehduskukat sen vanhemmille ja veljen perheeseen MukavaRouvalle. Koneen pakkaan joulutauolle kaappiin ja unohdan koko mediamaailman... =)
Ensi viikolla yritän olla reipas. Että ajaisin lapsien kanssa etelään. Lomalle. Siskolaan ja Ritvalaan. Ja äippälässä kipaisemaan. <3
Nyt tahdon toivottaa oikein Rauhallista ja Hyvää Joulua jokaiselle!
 |
| Enkelitaivaan entisessä elämässä... <3 |
 |
| Pienipikun kanssa joulujuhlassa silloin ristikkäin =) |
 |
| Apteekkirohmu väsy herra TulevaRouva =P |
 |
| Kriisipaikan ovella on Rakkaus. Valkoisella seinällä. Valkoisella pohjalla. :) |
6 kommenttia:
Olisiko se sitten niin, että Joulu on juurikin olemassa sitä varten että silloin olisi valkoista.
Unelma sellaisesta jossa kaikki on hyvää ja kaunista. Ja toivo siitä, ettei se olisikaan pelkkää unelmaa.
Taitaa Joulun sanomassakin olla kuitenkin jotain armollista.
Kiitos linkeistä ja Hyvää Joulua hirsitalon väelle!
=) Hirmusti jäin
miettimään tuota Valkoisuutta
nimenomaan parisuhteessa
ja Rakkaudessa!
Ja tänään joulujuhlassa
taisin tehdä
läpimurron itseni kohdalla! :)
Mutta siitä ensi kerralla...
Maailman Upeinta
ja Rauhallisinta Joulua Sinulle
ja perheellesi! <3
Kiitokset salaisuuden jakamisesta.
Oli isoksi avuksi minulle, sydämellinen kiitos siitä. Mietin itsekin paljon, että oltiin niin lähellä pööfektiä ja hetkessä täysillä päin seiniä.. 'Ilo' tietää että kipupiste saa ja kuuluu olla, olkoon tämä.
Sinulle, ihaninta Joulua toivotan ja paljon lämpöisiä hetkiä rakkaiden kanssa.
Unohdetaan kipupisteet ja rakastetaan vaan, ainakin näin Jouluna.
Kaikkea hyvää sinne!
:)
Voi kaikkea parasta Sinulle myös
ja Rakkaillesi!
Jospa annetaan kotivarastosta
oma hylly kipuiluille
ja murheille?
Käsitellään
niinkuin laskujakin
- pakollisina apuina arjen keskellä. Ne pitää huolen,
että osataan arvostaa
Pientäkin Hyvää.
Niinkuin maksettu sähkölasku
pitää huolen siitä,
ettei palelluta talvella. :)
Vaikka sitä laskua ei aina
olekaan mukava maksaa...
Kiitos kaunis kommentistasi
ja ajastasi tässä
mun blogissa!
Hetkeksi tulee hyvä pelkästään
siitä, etten aina
ole yksin vastatuulessa.
Rauhallista ja hyvää joulua Sinulle ja rakkaillesi! <3
Onnellista ja
Rauhallista Joulua
myös sinulle
ja perheellesi Marjo! <3
:)
Lähetä kommentti