perjantai 28. lokakuuta 2011

lumihiutaleita ja lankakeriä


Eilen makasin Hermannin pilkkihaalarissa pitkin pituuttani tuossa pihassa. Ihan hievahtamatta kymmeniä minuutteja. Satoi höttölunta ja pidin kieltä ulkona, jotta osuisiko. Osuikin ja silmiin myös. Pihan tirpat takuulla miettivät, jotta olen sekaistunut. Lopulta kun selkä umpiojäässä nousin istumaan, niin rauhoittelin niitä puheilla, jotta mä vaan ajattelin. Ja kun ei kulkenut ajatus sisähirsituvassa. Tai kulki. Ympyrää. Eilen kävin kriisipaikassa yksin. Istumassa hiljaa ja tursumassa itkua. Puhumassa rauhallisella äänellä, jotta onpa ilkeä ihminen toiselle. Oli rankkaa. Teki mieli penkoa kiroilureppua ja turjia kaikki kauheimmat pitkin seiniä. En kuitenkaan. Illalla istuin eteisen lattialla itkemässä ja nauramassa sekaisin. Mukava rouva oli enkelinä ja Ritva. Tekstiä lenteli luuriin. Voimia ja ajatuksia paljosti. Laki mii. Muuta en muista. Nukuin iltapäivästä iltaan, illasta aamuun. Hermannin pyysin kotia. Että selvitetään kaikkea mitä pitää. Kun on paljon, jota on pakko. Sattuu tai tappaa.

Ritva on täällä. Pelastusenkeli se! Ja kuinka on osunut tielle muitakin enkeleitä! Tänä aamuna maalasin uunihiilellä naamaan kaikkea, että näyttäisin vihaiselta. Kun pitäisi saada surupettymysviharaivo ulos. Mutten osaa. Olen surkein siinä! Siksi tein. Olin tuhkanaama. Sotkin halatessa Ritvaa ja juodessa kahvikippoa. Tänään tuolla isolla kylällä olevassa liikkeessä täysin tuntematon yrittäjärouva tuli kaulaan ja sanoi voimia! Rapsutti kädessäni olleen ristin takaa hintalapun pois ja sanoi sen toivottavasti tuovan minulle onnea ja hyvää. - Minä olin sanaton. Sanaton. Tänään ostettiin lankaa paitaan ja huppuun. Tänään sain kauneimmat ruusut. Tänäänkin Hermannin vanhemmat olivat läsnä tässä.

Minä TIEDÄN tarkasti mitä minä tahdon. Elämältäni. Pienet asiat, joista viimein olen varma. Huomenna vihdoin liimaan unelmakartan kuvilla kartonkiin, jonka hain tiimareiden liikkeestä. En itsestäni irtoa, vaikka kuka riuhtoisi. En suostu enää.

...

"Tapahtukoon Sinun tahtosi myös maan päällä, niin kuin taivaassa. 
Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme.
Ja anna meille meidän syntimme anteeksi,
niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.
Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. 
Sillä Sinun on valtakunta ja voima ja kunnia
iankaikkisesti.
Aamen."

MukavaRouva toi suklaata isosti ja enkelin! Huokaus. :)

Itseminä ansaitsin ostamani uudetkynttilät. :)


Kahden höhlän levyraadin voittaja tältä aamulta... ;))



Olen HIIIIIRMU vihainen ja näytänkin siltä... Oikeasti yritän!

Autolevyraati. Mukanalaulua. Oivallusta naiselta naiselle. Top one to me! 

Ritvan kanssa potkittiin torikeinussa vauhtia. Onnellisina, jotta edelleen eletään! 




Parasta mitä voi olla isossakaupungissa tuolla <3

2 kommenttia:

Jukka kirjoitti...

Voima-ajatus aamukahvihetkeesi...

Kovin tutun oloista pyörimistä...
mutta varmaan tiedätkin, että jokainen karusellikin loppuu aikanaan?

äM. kirjoitti...

Voimalähetys tuli
aurinkona perille.
:) Kaunein kiitos.

Tiedän.
Että loppuu,
mutta karusellikin opettaa.
Ja niitä oppeja
koetan
nyt oppia.
Että tietäisin sitten.

Sinulle aurinkoa
ja Voimaa ja
kaikkea parasta hyvää! :)