Mä olen täysin umpiokyltiöitynyt koneen naputtelusta!!! =X En jaksais enää pilkullakaan kuvailla yhtään vaatekappaletta menneisyydestä! Hehtaarimetsän kokoinen plah! Olen työksi miltei kuvannut rätei ja paitoi huutonettiin ja pistänyt myyntiin. Paljosti on mennyt! Lähinnä eniten lähille. Kun ovat nähneet suuntia mitä löytyy, niin kassikaupalla ovat ostelleet käydessään. Hyvä niin!! Helpompi niin. En jaksais enää yhtäkään lisätä ja silti meidän koko olkkari tursuaa vaatteita. Huppareita, farkkuja, tunikoita, paitoja, neuleita, kenkiä, laukkuja, puseroita, treenikamoja, kaulahuiveja, takkeja ja taas kerran huppareita. MÄ EN JUURI NYT KÄSITÄ MIKS IHMEESSÄ MÄ OON HAALINU TÄLLAISEN MÄÄRÄN KANGASTA ITTELLENI!!! Juuri nyt EN muista miks!? =/
(saa piipahdella, jos on vailla vaatetta. Myyjätunnuksella pippuriherne... )
Ne hetket kun raaskin irrottautua tästä tekemisestä, niin luen. Olen hiljaa. Kutosen. Mun päänuppi tulvii ideoita (kevät... ;)) enkä tiedä, ett millä ajalla toteuttaisin murtoisen palankaan niistä! Toisaalta pitäis olla liene tyytyväinen, kon tulvii. Enpä muista milloin viimeksi olis ollut näin. Tai siis aina ennen, muttei jälkeen sairauksen.
Nukun kuin tukkimies. Aivan off-asennossa. Sammun kympiltä illalla ja herään kelloon seiskalta. Umpiunta koko yön ja päiväunet päälle, jos tekemiset antaa periks. Tai jos toinen silmistä päättää alkaa nukkumaan. Tekee katsomislakon. Silloin tulee pakkounet. Luin unesta jotain, luin kirjaa. Tai kesken kirja, mutta luin unesta jotain, jota jäin miettimään. "Useimmille ihmisille riittää 7-8 tunnin yöunet. Joku voi nukkua paljon enemmänkin paetakseen traumaattista valve-elämäänsä."
Mä olen unikeko. Unikekojen unikeko. Unenmääräkö laittaa mut kestämään kriisin?! Huolet? Umpiunessako mä järkkäilen kansioita päässäni uudestaan?! Kuulostaa vähän - hassulle mielikuvalle. ;)) Että enkö mä SILLOINKAAN saa levätä?! Ihmekkös väsyttää nin pal kovin...
Tänään mä en enää jaksa laittaa yhtäkään kappaletta vaatetta myyntiin. Tänään mä en jaksa edes riviä neuloa tuohon kesken olevaan. Enää pitäis ainoastaan hyvänyöntoivottaa pikut yöpuulle, löytää puuttuva isopikun pyöränavain (varastosta tai autotallista), öljytä sen samaisen kulkupelin ketjut, käyttää Hilma ulkona metässä, keittää puuro itselle, täyttää tiskari ja käynnistää, tyhjentää pesukone kuivariin ja viedä roskis oven pielestä, nottei maistu harakoille. hohhoijaa.
 |
| Kuulethan. Kuulethan? |
 |
| Pienipikku piirtelee aina vaan mulle sydämiä. Erilaisia. Erivärisiä. Sille on tärkeää nyt, että saa tietää mun Rakastavan kovasti!! Ja että se rakastaa takas. <3 |
 |
| Näitä luin tarkkaan seinästä. Näitä yritän tarkkaan toteuttaa. |
 |
| Näitä sikinsokin nukkuvia on ihan kammoikävä jo taas!!!! =(( |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti