perjantai 14. helmikuuta 2014

Vuosi hiljaa.


Se on mennyt siten, että lakkasi sanat. On täytynyt mennä kauas ja katsella matkan päästä. Todella matkalla vieläkin, menossa ja tulossa. Mutta sydäntä kohti. Korvan pidän oikein tarkkana, jotta kuulen. Sielun ovet on selällään, että tuulettuu tulevassa keväässä. Onhan alkamassa uusi kymmen!

Aloitan tästä. Näin. Tunnustelen miltä tuntuu näppäimet sormilla. Annan pomppia ajatusten mukaan ja jätän oikoluvun.

Couse it`s still about me too. :)

2 kommenttia:

Birgitta kirjoitti...

Ihanaa kuulla sinusta!

Matkanteko on joskus pysäyttävää, joskus kumpareista, ylä-alamäkeä, liukasta tai keveää.

Sydämen ääntä kohti minäkin olen matkalla. Sen kanssa on parempi olla. Tuntuu ainakin itsestä hyvältä.

Oikein hyvää viikonloppua sinulle ♥

äM. kirjoitti...

Kuten on myös sinusta! :)

Vuodet juoksee! Ei josseja, muttia tai sitkuja, vaan ainoastaan nyt. Ja ikävä ollut kaikenlaista, joten tästä aloitin mihin lopetin.

Aurinkoajatuksia sinne viikonloppu täyteen! <3