 |
| Juna. Elämä. Fiuuuh. |
Minulla on tapana lojua lattialla. Keittiössä. Olkkarissa. Eteishallissa. Välitiloissa. Ystävillä. You name it. Pikkuna muistan kuvitelleeni talon nurinpäin ja mietin mistä kohtaa joutuisin kiipeämään oviaukosta kynnyksen yli. Kynnyksen juu, koska oviaukon katto-osahan oli nurinpäin ja siksi "lattiassa". Saatoin mummolassa pötkiä ikkunan alla ja tuijottaa lumisadetta ikkunan takana. Suuria lumihiutaleita. Minä kuvittelemassa, notta olin matkalla avaruuteen. Hinnatonta ajanvietettä! Tänään tajusin ääneen, etten ole ikinä nähnyt omaa äitiäni lattialla pitkällään. Aika hassua sinänsä mun mielestä. Pienipikku totesi pöydästä jotta hän on kyllä nähnyt oman äitinsä lattialla aika useinkin...
Isopikun kanssa käytiin keskustelu. Vakavasti. Käyttäytymisestä ja sen seurauksista. Meän välissä pöydällä oli Aanelonen, johon piirsin aikajanan. Hereilläoloajasta. Lopulta paperissa oli paljon viivoja, kaaria, silta, alakulmaan piirretty kello, numeroita ja pienempi jana. Näin erityisyys ilmenee näkyvimmin meillä. Tehostettuna yksinkertaistettuna puheena. Pysähtymisinä ilman aikatauluja. Ymmärtämisen varmistamisena. Paperista ei kyllä irrallisena ymmärrä yhtikästä viiruakaan! ;)
Hieman ihmettelin miten silmäkakkulan kehykseen oli joutunut salaatinlehtipala.
6 kommenttia:
Eikö olekin virkistävää makoilla lattialla ja katsella maailmaa sieltä käsin. Mä pidän myös lattialla istumisesta, siinä on jotain rauhoittavaa, eikä ainakaan tipahda korkealta ;-)
Eikös salaatinlehti silmälasissa ole vähän kuin päivänkakkara korvan takana =)
Pääosin minä katson teeveetä aina lattialla istuksien. :) Ellen sitten jumppapallon päälle notku...
Tuo metka vertaus saa harkitsemaan tahallista silmälasisangan salatointia! ;D
Olisin enemmän lattiatasossa ellei lattiat olisi täällä niin kovin kylmät. Tuolit ovat yliarvostettuja! :D
Muistanpa reilu vuosi sitten maanneeni meidän pihassakin
katsomassa lumisadetta! =D Tuli mieleen tuosta kylmyydestä. Mutta juu, pukeutumiskysymys oli pihamakoilu. Miehen pilkkihaalari oli tarpeellinen, kunnes kylmyys teki tiensä läpi topan
ja oli pakko siirtyä sisälle.
Mutta lattialämmitys on oiva nykykeino lämmittää lattialojukkeita. Kuten minua. Ja näemmä muitakin kaltaisiani. :)
Laitoin blogiini jotain sulle: http://aakkosblogi.blogspot.fi/2013/01/s-niin-kuin-sisustuselementteja-blogiin.html
Kiits Neo.
Käyn vierailemassa. :)
Lähetä kommentti